"Silmistäs huomaa kun sun on vaikee häivyttää
Palaa sun kurkussas jota et tahdo näyttää
Palanen lyijyy sydämestä
Leviää kyllä jollet estä
On miljoona keinoo poistaa tuska
On miljoona väärempää vastausta"
Kun vastauksia ei ole, kun vaan loppuu usko ja voima.
Hiljaa kuihdut, hiljaa koittaa vaa selvitä päivästä toiseen. Se vaikeus ku vaa voimat loppuu. Katse pilleripurkissa.Pakottaa nielemään ne pillerit, jos ees hetken toimisivat. Tietäen etttä kipua vaan on ja samalla hiljalleen myrkytät itseäs.
Mitä jos kipu on vaan päässä? Mitä jos vaa kuvittelen kaiken.Mitä jos ei kukaan osaa auttaa. Jos vaa tää on kuvitelmaa? Hiljalleen ku alkaa epäilemään jokasta oloa. Mitä jos lopettas lääkkeet? Mitä tapahtus. Samaan aikaan nielet ne ylimääräset tapletit, koska perus lääkitys vaa ei pelaa.
Ku tekis vaa mieli hävitä. Saada rauha ja kivuton olo. Ku tekis mieli vaa luovuttaa. Silti päivästä toiseen raahautuu,koska se luovuttaminen ei ole vaihtoehto. Taistellen. Vielä... Peläten sitä päivää ku ne voimat oikeesti vaa o miinuksella. Ku ei enää läheistenkää tuki auta. Tuntee enemmä ihtesä taakaksi ja riesaksi muille.
Se o vain kipua, se o osa elämää.
Jos ei tuntisi kipua, eläisikö.
Huomenna kaikki voi olla toisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti